Mun Manse

Legendaarinen Pulteri

Pispalalaisessa mielenmaisemassa yhdistyvät kaikki ne elementit, joita tamperelaisessa olemuksessakin arvostan.

Legendaarinen Pulteri

Pispalalaisessa mielenmaisemassa yhdistyvät kaikki ne elementit, joita tamperelaisessa olemuksessakin arvostan.
Taidetta hengittävän kaupunginosayhteisön eduksi laskettakoon toki myös sen kyky ruokkia niin mieltä, kuin vatsaakin. Harju-alueen ravintolat, grillit ja kahvilat tarjoilevat kaikkea sitä, mitä nälkäinen kaipaa.

Pispalan Pulteri perustettiin alkujaan Alkon kokeiluravintolaksi. Vuonna 1968 auennut ravintola oli maan ensimmäinen kaupunginosaravintola, joka houkutteli patojensa äärelle myös muualta tulleita asiakkaita. Sama pätee edelleen – moni kävijä kertoo tulevansa pitkän matkan takaa.

Pispalan Pulterin puiset karmit ovat vuosikymmenten aikana kannatelleet yllänsä elämän kokoisia tunteita, aina ilosta suruun ja yksinäisyydestä yhdessäoloon. Pöydissä on tutustuttu ja ihastuttu, rakastuttu ja toisinaan vihastuttu. Pitkät perinteet ovat täynnä riemastuttavia alkuja, sekä haikeita loppuja. Vanha tarina kertoo Matti Pellonpäätä kuljettaneen ruumisauton pysähtyneen Pulterin eteen, Kaurismäen veljesten poiketessa muistamaan ystäväänsä ryypyllä.

Suosittelen usein Pispalan Pulteria muualta tuleville ystävilleni. Maistuvan ruuan lisäksi Pulteri tarjoilee kävijällensä palasen juuri sitä Tamperetta, jota minä aivan erityisen paljon rakastan.

Haaveilijan kannattaa pistäytyä Pulteriin heti aamupäivästä. Hän voi tilata kupin kahvia ja istuutua ikkunapöytään. Sanomalehtiä tai kahviseuraa ei välttämättä tarvita – Pispalassa saattaa pelkästään maiseman ja sen ympärillä tapahtuvan elämän katseleminen aloittaa mielenkiintoisen tarinan.

Onnenhetkiä etsivä löytää iloa erityisesti Pulterin illoista. Viikonloppuisin idyllinen ravintola muuttuu lämminhenkiseksi kapakaksi, jonka pöydissä taide ja ihmisyys ovat voimakkaasti läsnä. Kaiken tämän lisäksi saa nurkassa seisovasta jukeboksista soittaa suosikkikappaleitaan sopuhintaan.

Nautiskelija valitsee Pulterin sunnuntaisin. Vaikkei mikään oikeasti muutukaan, maistuvat Pulterin klassikoiksi nousseet ruoka-annokset ehkä aavistuksen paremmalta juuri viikon viimeisenä päivänä. Pöytä kerrallaan ravintola täyttyy ja puheensorinassa soljuu kuluneen viikon kertomukset.

Eräänä sunnuntaina myös minä ja ystäväni istuimme pöydässämme pitkään, söimme nautiskellen, nauroimme ja keskustelimme niistä asioista, jotka ovat vain osittain tärkeitä.

Elämämme merkityksellisimmät hetket sattuvat kohdallemme usein aivan yllättäen.

Pulterin puisessa pöydässä mieleeni juolahti ajatus:

kuinka onnellisen oikeassa onkaan se, jolla on hyvä olla juuri tässä.
 

Mun Manse 28.3

Keskustelu 28.3