Mun Manse

Päätä Tammerfestit hyvin

Päätä Tammerfestisi hyvin. Päätä vaikkapa päättää jokin näistä MUN MANSEN lauantain suosikeista.

Päätä Tammerfestit hyvin

Päätä Tammerfestisi hyvin. Päätä vaikkapa päättää jokin näistä MUN MANSEN lauantain suosikeista.

3. Anitta Ahonen

Hauskat naiset ovat kehittyneen aikamme mahtavimpia ilmiöitä. Tokihan naiset ovat aina hauskoja olleet – tuntuu kuitenkin, että nyttemmin naisten hauskuutta ei tarvitse niinkään perustella. Surullisten uutisten keskellä tarvitaan entistä enemmän iloa. Tästäkin syystä Tammerfesteihin lisätyt stand-up keikat ovat vallan mainio oivallus. Jackie Brownssa nähdään Tammerfest-lauantaina kolme koomikkoa. Turha sitä on enempää perustella- nauru kertoo kaiken naurajastaan.

(Anitta Ahonen, Mika Eirtovaara & Jussi Simola,  Ravintola Jackie Brown, lauantai klo 19:00)

2. Teflon Brothers

Voitan usein ’en ole koskaan’-pelin kierroksen kertomalla, etten ole koskaan ostanut rap-levyä. Ehkä Beatles on iskostunut liian syvälle päähäni – minä en ole koskaan oppinut kuuntelemaan räppiä.

Aina löytyy kuitenkin poikkeuksia. Minulle muuten niin vieraan genren sisältä löytyy muusikko, jonka nostan sanataiteilijana suureen arvoon. Mielestäni Pyhimys on moderni runoilija, omintakeinen tiennäyttäjä, joka kirjoittaa katu-uskottavasti siitä, miltä sielun ja mielen kipu tuntuu. Nostan nöyrimmiten lierihattuani sellaiselle sanailulle, sillä se on äärettömän rohkeata.

Pyhimyksellä on monta rautaa tulessa. Eivätkä ne ole mitä tahansa rautoja – ne ovat keskenänsä niin erilaisia rautoja, ettei tekijää tunnistaisi samaksi, ellei tavaramerkiksi noussut saundi ja omaperäinen nokkeluus saisi osoittamaan sormea kohti Pyhimystä.

Tutustuin Teflon Brothersin tuotantoon vasta ihastuttuani Pyhimyksen soolo-sanailuun. Vaikka musiikki erilaista onkin, löytyy myös Teflonien musiikista sama verbaalinen näppäryys, kuin muusikon muistakin tekeleistä. Kai kaltaiseni räppi-noviisikin sen voi hoksata: Teflon Brothers on hyvä yhtye – omaperäinen, ironinen ja tavallansa jopa nerokas.

Jostain se pitää aloittaa. Tänne minä menen.

(Teflon Brothers Henrys Pubissa lauantaina klo 23:30)

 1. Popeda

Paras Tammerfest-muistoni ajoittuu muutaman vuoden taakse. Sateinen päivä taittui kauniiksi illaksi, joka heijasti valojaan esiintymislavalle. Uudet ystävät, hyvällä mielellä heitetyt tamperelaisvitsit ja onnistunut festari-meininki olivat jo valmiiksi lämmittäneet mieleni.

Sitten se tapahtui. Suosionosoitusten saattelemana lavalle nousi Popeda. Pääkaupunkiseudulta tulleiden kavereiden varmuus oman kaupunkinsa ylivertaisuudesta taisi rapista hieman buutsien lyödessä tahtia vahvarin päällä. Jumalaare, ny ollaan Tampereella.

Tammerfest tekee arvokkaan valinnan päättäessänsä festarit jälleen Popedan keikkaan. Vaikka lauteilla nähdään Soundsin kaltainen kansainvälinen suosikki, kiillotetaan kirkkain kruunu Ikurilaiselle klassikolle. Uskoisin, ettei kyse ole taktisesta vedosta. Kyse on ennemminkin valinnoista ja arvoista - siitä, että muistetaan mistä ollaan lähdetty.

Se on rehtiä ja suoraselkäistä. Se on Tamperetta.
 

(Popeda Ratinan päälavalla klo 22:15)